Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto Presidentinlinnassa on mainio tilaisuus aistia korusuunnittelun uusia tuulia ja kurkistaa kansakunnan korulippaisiin. Tänä vuonna juhlan teema oli yhteinen ympäristömme – näkyikö se koruissa?

Linnan juhlissa nähtiin onnistuneita asukokonaisuuksia, joiden korut oli huolella mietitty. Valtiosaliin lipui uniikkikoruja, ilahduttavan paljon näyttäviä korvakoruja ja kiinnostavia erikoisuuksia.
Vuoden Kultasepäksi (2019) juuri valitun Eero Hintsasen omaleimaiset korut erottuivat joukosta. Ruoti-kaulakoru ja rannekoru nähtiin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan asiantuntija Elina Moision yllä. Mahtoiko Moisio koruillaan kommentoida äskettäin julkaistua IPCC:n ilmastoraportin (synkkää) sanomaa ja tähdentää muutoksen tärkeyttä?

Hintsasen käsialaa olivat myös tummennetusta hopeasta valmistetut Valakia-sarjan korvakorut, jotka nähtiin Suvi Kontkasen yllä, samoin juontaja Salla Paajasen Valakia Special Edition -korvakorut. Myös juontaja Ella Kannisen korvakorut taisivat olla kultaseppämestareiden Chao-Hsien Kuon & Eero Hintsasen verstaan tuotantoa.

Luonnonläheisiä värejä
Linnassa nähtiin värikkäitä pukuja, ja värit ilahduttivat myös koruissa. Illan teemaan sopien nähtiin metsän vihreää ja taivaan sinistä. Muotoilija, taiteen maisteri Heli Kauhasen titaanista valmistama leikkisä Up in the Air -korukokonaisuus leikitteli näillä sävyillä ja nosti Maini Kihlmanin asukokonaisuuden – up in the air. Heli Kauhanen on Suomen ensimmäinen korutaiteen läänintaiteilija ja aloitti kolmivuotiskautensa vuonna 2017.

Kepeys ja sininen väri ovat olennainen osa myös korumuotoilija Hanna Korhosen näyttävää Sinisiipi-kaulakorua, joka korvakoruineen nähtiin Minna Elomaa-Krapun yllä.
Kultaseppä Pia Westerbergin ja kultaseppäopiskelija Erika Stellbergin yhteistyönä syntynyt Finally-kaulakoru leikittelee vihreän sävyillä. Koru on hopeaa ja emalia ja se nähtiin Suomen ympäristöopisto SYKLI:n puheenjohtaja Silja Sarkkisen kaulalla.

Lainattua, mietittyä ja kierrätettyä
Värien lisäksi illan ympäristöteemaa lähestyttiin useista muistakin näkökulmista. Ympäristöystävällisintä on käyttää korua, joka on jo olemassa. Siksi sopivaa korua on ensin hyvä etsiä omasta korulippaasta tai lähipiiristä, ja moni ehkä niin tekikin. Jos sopivaa ei löydy, korun voi vuokrata korulainaamosta tai kultasepänliikkeiden kokoelmista.
Lainaajista olkoon esimerkkinä toimittaja Piia Pasanen, joka oli pukenut ylleen upeat jalokivikorvakorut. Tyylikkäät, ajatonta eleganssia henkineet korut oli Piian iltapukua varten suunnitellut Kultaseppä Kulmala. Korut olivat valmistajalta lainassa juhlan ajan, kertoi Anna-lehti.

Jos asuun sopivaa valmista korua ei ole saatavilla ja se ostetaan tai teetetään, ekologinen juhlija voi kiinnittää huomionsa korun materiaaleihin tai arvoihin, joita koruun liittyy.

Näin oli menetellyt Saaristomeren suojelurahaston toiminnanjohtaja Tove Holmi, jonka hopeinen Freezing February -korusetti oli Sirokoru Oy:n mallistosta. Koru on valmistettu elektronikkaromusta kerätystä hopeasta Eco-Act-menetelmällä, jota valmistaja kuvaa luonnonvaroja kunnioittavaksi. Turun sanomien mukaan juhlien jälkeen Holmin korut huutokaupataan Saaristomeren suojelurahaston hyväksi.
Rouva Jenni Haukio oli valinnut ylleen pukunsa selkeitä linjoja toistavat korvakorut, joissa oli niin ikään käytetty kierätysmateriaalia. Hänen yllään nähtiin nuoren suunnittelijan Ildar Wafinin Alka-korvakorut. Uniikkeja, 18 karaatin kierrätyskullasta ja hopeasta valmistettuja koruja koristivat käsittelemättömät safiirit.
Kierrätysmateriaalista valmistettuihin koruihin oli pukeutunut myös nyrkkeilijä Mira Potkonen. Hänen yllään oli Humbugin huonekaluteollisuuden ylijäämänahkasta valmistettu rannekoru ja Liihokas-korvakorut.
Guardian of the Baltic Sea -hyväntekeväisyyskorusarjan koruja oli usean juhlijan yllä. Korut on numeroitu, tehty käsin Suomessa, ja jokaisesta myydystä korusta lahjoitetaan 20–40€ Baltic Sea Action Croupille Itämeren suojeluun. Krista Pärmäkosken yllä nähtiin sarjan näyttävät kullanväriset Kroksskär-korvakorut.
Miehisiä koruja
On erityisen mukavaa, että miesten koruja näkyy Linnan juhlissa joka vuosi edellistä enemmän. Pidin siitä, miten miehet toivat koruvalinnoillaan persoonaansa ja juuriaan esiin itsenäisyyspäivän hengessä.
Vaasan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Antonio Teca on saanut paljon kiitosta asustaan. Hänen tyylinsä syntyi puvun ja asusteiden onnistuneesta kokonaisuudesta, jossa Hanna Korhosen hopeisilla Kallio– ja Loimu-sormuksilla oli osansa. Korut sopivat kantajalleen, mutta myös ympäristöteemaan. Esimerkillistä miehistä koristautumista.

Myös toimittaja Jani Halme oli teettänyt kiinnostavat hopeakorut juhlia varten. Metalliartesaani Laura Saarivuori-Eskolan toteuttamat Vaaroilta– solki ja Vetehen -kääty oli valmistettu kierrätyshopeasta, ja niiden muotoilu perustui Parikkalasta löydettyyn muinaiskoruun. Saarivuori-Eskolan EKORU valmistaa ekologisia koruja vanhoista lusikoista, haarukoista ja rahoista.
Yhteinen ympäristömme koruissa
Illan teema oli koruissa läsnä monin tavoin. Joillekin korun aihe ja muotoilu tarjosi sopivan välineen ympäristöteeman kommentoimiseen. Usean korun väri tai nimi oli lainattu luonnosta, tai korun hankinnalla oli tuettu ympäristönsuojelua rahallisesti. Vaikuttaa siltä, että monet heräsivät pohtimaan korujensa ekologisuutta ja eettisyyttä sekä niiden elinkaareen, valmistustapaan ja -paikkaan liittyviä kysymyksiä. Kaikki tämä johti tiedostavampiin valintoihin ja suosimaan kierrätystä ja jakamistaloutta. Tästä on hyvä jatkaa!
Varsinaista etsivän työtä! Ihmeesti löysit teemaan liittyviä koruja. Jatkoa odotellaan ihmetellen kiinnostuneena Hulinmäelläkin.
TykkääTykkää