Kirjeet kertovat Cartier-suvusta ja verkostoista ikonisen jalokiviliikkeen taustalla

Francesca Cartier Brickell: The Cartiers: The Untold Story of the Family Behind the Jewelry Empire

Ballantine Books Trade Paperback Edition 2021. 620 s. Kieli: englanti.

Tarina alkaa kuin historioitsijan toiveuni: Francesca Cartier Brickell löytää isoisänsä Jean-Jacques Cartierin (1919–2010) kellarista kauan kadonneeksi luullun matka-arkun, joka on täynnä suvun vanhoja kirjeitä. Löytö käynnistää vuosikymmenen mittaisen tutkimusretken, jonka aikana kirjoittaja jäljittää sukuunsa liittyviä ihmisiä ja esineitä ympäri maailman – ja kirjoittaa tämän kirjan. 

Kirjeisiin, perhearkistoihin, isoisän kanssa käytyihin keskusteluihin sekä kirjoittajan laajaan tutkimustyöhön perustuva teos kertoo maailmanlaajuisesti tunnetusta Cartier-jalokiviliikkeestä ja ihmisistä sen taikapiirissä. Yli 150 vuoden ajalle levittäytyvä tarina on jaettu neljään kronologisesti etenevään osaan, joista  ensimmäinen kertoo vaatimattoman kultasepänliikkeen synnystä Pariisissa vuonna 1847 ja yrityksen aseman vahvistumisesta vuosikymmenien kuluessa. 

Toinen osa keskittyy vuosiin 1898–1919, jolloin Cartierin kolmas sukupolvi – kolme veljestä: Louis (1875–1942), Pierre (1878–1964) ja Jacques (1884–1941) – astui mukaan perheyritykseen. Kirjoittaja tarkastelee kunkin veljeksen vaiheita omissa luvuissaan ja kuvaa samalla liikkeen laajentumista Pariisista New Yorkiin ja Lontooseen. Yrityksen toimipisteet jaettiin veljesten kesken niin, että  kullakin oli osuus myös veljiensä liikkeistä. Näin he saivat johtaa omia yrityksiään, mutta oli kaikkien etu, että jokainen niistä menestyi. 

Kolmas osa kuljettaa lukijaa Ranskan, Yhdysvaltojen ja Englannin liikkeiden välillä 1920- ja 1930-luvuilla. Ja kyllä, asiakkaiden mieltymykset vaihtelivat kiinnostavasti maasta toiseen!

Kirjan viimeinen osa tarkastelee toisen maailmansodan jälkeisiä vuosikymmeniä ja kuvaa kulutuskulttuurin muutosta, joka osaltaan johti siihen, että yritys liukui sillanpääasema kerrallaan sijoitusyhtiöiden haltuun. Viimeinen perheen omistuksessa ollut liike (Lontoossa) myytiin suvun ulkopuolelle vuonna 1974. 

Kirja liikkuu kuninkaallisten, suurten diivojen, maharadžojen, rikkaiden venäläisten emigranttien, amerikkalaisten perijättärien ja filmitähtien pakahduttavan yltäkylläisessä maailmassa, johon olennaisena osana kuuluivat upeat jalokivet ja yksilölliset korut. The Cartiers -kirjassa antoisinta ja koskettavinta on kuitenkin tarinan inhimillinen puoli, sillä kirjeet tuovat perheen lähelle. Käy selväksi, että johtavan aseman tavoittelu luksuskorumarkkinoilla oli kaikkinielevä tehtävä, josta perhe-elämää tai vapaa-aikaa oli mahdoton erottaa. Aineistonsa avulla Cartier Brickell avaa mainiosti myös sosiaalisia verkostoja, jotka olivat yrityksen menestyksen edellytys. 

Itse tarinan lisäksi kirja tarjoaa runsaasti aiheeseen liittyvää lisätietoa. Alkulehdiltä löytyy Cartier-suvun sukupuu, joka auttaa hahmottamaan laajaa henkilögalleriaa – palasin siihen lukiessa usein.  Tarinan ohessa on siellä täällä muutaman sivun mittaisia Jewelry Spotlight -osioita, jotka perehdyttävät lukijan Cartierin tunnetuimpiin tuotteisiin, kuten The Tank- ja The Crash -rannekelloihin, Patiala-timanttikaulakoruun sekä Tutti Frutti– ja The Big Cats -koruihin. Lisäksi tekstin lomaan on ripoteltu pieniä tietolaatikoita, joihin on kerätty Jean-Jacques Cartierin muistoja menneistä ajoista. Kirjasta löytyy myös värikuvia koruista sekä aikajana yritykseen liittyvistä avaintapahtumista.

Francesca Cartier Brickell kertoo poikkeuksellisen sukutarinansa mukaansatempaavasti, jopa koukuttavasti. Kirja on täynnä pieniä tarinoita jalokivistä ja niiden eksentrisistä omistajista. Hykerryttäviä ovat esimerkiksi kertomukset siitä, miten amerikkalainen perijätär Evalyn Walsh McLean tuli hankkineeksi Cartierilta suuren sinisen Hope-timantin tai miten rautatie- ja höyrylaivapohatta Morton Plant vaihtoi Viidennellä avenuella sijaitsevan kaupunkitalonsa helmikaulakoruun, johon hänen Maisie-vaimonsa oli Cartierin näyteikkunassa iskenyt silmänsä. Kirjan sivuilta paljastuu myös yllättävä yhteys Suomeen: Cartierin Pariisin liikkeessä myyntimiehenä toiminut amerikkalainen Jack Hasey liittyi vapaaehtoisena ambulanssinkuljettajana talvisotaan, haavoittui ja palkittiin myöhemmin Vapaudenristillä.

Yli viisisataasivuisesta The Cartiers -kirjasta on moneksi. Teosta voi lukea suurena sukutarinana (riippumatossa loikoillen?) tai sivuilta voi poimia herkullisen anekdootin sieltä ja toisen täältä kuin rusinan pullasta. Antoisaa on myös hypellä Jewelry Spotlight -osiosta toiseen ja tutustua tarinoihin ikonisten tuotteiden taustalla. 

Säkenöiviä lukuhetkiä!

Vinkki: Cartier-näyttely Victoria & Albert -museossa Lontoossa 16.11.2025 asti.